torstaina, maaliskuuta 31, 2005

Saisiko olla yksi kappale pettymyksiä?

Tänään iltapäivällä. Puhelin soi.

– No tässä se-ja-se siitä-ja-siitä firmasta. Olen tässä lehtitalon asialla. Lehtitalo haluaa palkita sinut, koska olet vanha asiakas. Lehtitalo on päättänyt maksaa sinulle yhden lehden 3–6 kuukauden tilausjakson vanhan asiakkuuden kunniaksi. Kauden pituus riippuu vähän lehdestä. Toivottavasti en soittanut huonoon aikaan.
– Ei, kyllähän tässä pystyy puhumaan.
– Minulla olisi tässä nyt muutama lehti, joista voit valita yhden: Urheilulehti, uudistunut Katso, Apu, Kotivinkki, Tekniikan maailma, Aku Ankka, Valitut palat. Mikähän niistä olisi mieluisa?
– No, oliskohan se sitten Katso.
– Niin, Katsossahan oli tämä uudistus...
– ...josta en kyllä yhtään pitänyt.
– Niin, menihän se vähän tänne juorulinjalle. Mutta uudistuksen jälkeen Katson myynti on kasvanut 53 prosenttia. Katso kuuluu niihin lehtiin, josta lehtitalo on luvannut tilata sinulle viiden kuukauden lehdet. Vuoden tilauksesta jää sen jälkeen maksettavaksi enää niin-ja-niin paljon. Eli tehdäänkö siis niin?
– Siis, hetkinen. Voin kyllä vastaanottaa lehden, mutta en minä kyllä sitä maksamaan rupea.
– No, eihän ilmaisia lehtiä nyt ole olemassakaan. Mutta siitä ei jää maksettavaksi kuin näin-ja-näin paljon, se tekee vain näin-ja-näin paljon lehteä kohti, kun normaalisti Katso maksaa näin-ja-näin paljon.
– En minä Katsosta ryhdy maksamaan, mutta kyllä näytenumeroita voin ottaa vastaan.
– No, jos nyt hieman maksatte, niin lehtitalo tulee vastaan tällä lahjatilauksella viiden kuukauden verran.
– En tilaa, kun en siitä uudistuksestakaan pitänyt.
– Entäs sitten nämä muut lehdet? Tässä nämä muut ovat enemmän asialehtiä: esimerkiksi Apu, Kotivinkki tai Valitut palat.
– En ole niistä kiinnostunut, eikä minulla ole kyllä aikaa niitä lukeakaan.
– Ettekö siis lue lehtiä ollenkaan?
– Luen jonkin verran, mutta valikoidusti.
– Jaa. Jos ette tilaa, niin näkemiin.

––––––––––

Tämän tilausmyyjän häikäilemättömyyttä ei voi kuin ihmetellä. Puhelun alussa hän sai mielenkiinnon herätettyä lupaamalla ilmaisen lehden ja sen jälkeen kyseli, mistä lehdestä olisin eniten kiinnostunut.

Sitten hän kuin ohimennen ilmoitti vuositilauksen hinnan. Jos kuuloni olisi ollut yhtään heikompi tai olisin ollut hajamielisempi, olisin saattanut mennä jopa lankaan. Tällä kertaa ainoastaan petyin.

IN THIS ENTRY telemarketing has become too aggressive.

2 kommenttia:

Miira kirjoitti...

Minua ahdistellut puhelinmyyjä lopetti aika lyhyeen kun heti alkuun kysyin, että eihän hän nyt tosissaan ollut tarjoamassa mitään täysin ilmaiseksi. No ei ollut. Selitti tietysti säästöistä ja eduista sen jälkeen, mutta vähemmän innostuneesti. Sanoin vielä, että minulle tulee jo kaikki ne lehdet, joista olen kiinnostunut, eikä niille oikein ole olemassa vaihtoehtoja.

auringossa kirjoitti...

Niin, olisihan se tietty pitänyt arvata heti jo itsekin, että ilmainen lehtitilaus on käsitteellinen mahdottomuus. Tämän myyjän kikkana kuitenkin oli, ettei hän alussa esitellyt itseään lehtien tilausmyyjänä, vaan puhui ainoastaan ilmaisesta tilauksesta, ikään kuin olisi ollut aikakauslehtien pr-osastolla töissä.