torstaina, huhtikuuta 28, 2005

Paljonko kolme kiloa painaa?

Paljonko pussillinen perunoita painaa? Montako appelsiinia voin ottaa ostoskoriin? Kannattaako ennemmin ostaa 300 grammaa kanasuikaleita sekä litra maitoa ja litra mehua vai sittenkin 450 grammaa suikaleita ja vain yksi maitopurkki?

Leikkaushaavani on hyvää vauhtia onneksi paranemassa, mutta vielä sen kanssa täytyy olla varovainen, ettei käy hullusti. Lääkäri antoi ohjeeksi, etten muutamaan viikkoon saa nostaa 3–4 kiloa painavampia esineitä.

Asetus tuo uusia haasteita paitsi lapsenhoitoon, myös kauppareissuille. Jo yksi grillattu kokonainen broileri on melkoinen mötikkä.

Lue myös: "Vanhan kansan arvoituksia (22.4.2005)", "Hauras ihmisruumis (21.4.2005)".

IN THIS ENTRY how much does a pint of milk weigh?

maanantaina, huhtikuuta 25, 2005

Yläilmoissa

Kaikille meille, jotka tuntevat käyvänsä liian harvoin Yhdysvalloissa, suo lohdutusta Google Sightseeing -sivusto. Sinne on poimittu yksityiskohtia Googlen hiljattain käynnistämästä satelliittikarttapalvelusta.

Kiinnostaisiko nähdä esimerkiksi Alcatrazin vankilasaari, Empire State Building, Pentagon, Washington-monumentti, Niagaran putoukset, Michael Jacksonin Neverland-koti tai Vapaudenpatsas?

Mukavaa, että joku perkaa satelliittipalvelua puolestamme. Yhdysvallat on sentään aika iso maa. Sivustolla käsitellyt paikat on myös aakkostettu kätevästi teemoittain.

IN THIS ENTRY analysing satellite images just got a bit easier.

Politiikan viihteellisyys

Viime keskiviikon A-talkissa keskusteltiin siitä, voiko poliitikko hallita julkisuuttaan (katso myös tämä), siis sitä, mitä hänestä tiedotusvälineissä kerrotaan.

Kattavaa vastausta kysymykseen ei saatu, mutta Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola, Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Pekka Ervasti, kansanedustaja Arja Alho ja Trainers' Housen hallituksen puheenjohtaja Jari Sarasvuo kehittivät toimittaja Riikka Uosukaisen kanssa muuten kiinnostavan keskustelun siitä, miten julkisuus ja etenkin iltapäivälehtien julkisuus toimii.

Kun ohjelmassa puhuttiin politiikan viihteellistymisestä, Kantola huomautti terävästi, kuinka ajat ovat muuttuneet.

Tällä hetkellä monet ajattelevat, että politiikan täytyy olla henkilökeskeistä ja etenkin viihteellistä, jotta se kiinnostaa ketään, mutta täsmälleen päinvastoin oli 1970-luvulla: silloin viihteenkin piti olla poliittista, jotta se saattoi legitimoida itsestä, oikeuttaa olemassaolonsa.

Lue myös: "Piispan ja missin ero (19.2.2005)".

IN THIS ENTRY do politics and entertainment go hand in hand?

sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2005

Ohjaajien uusimmat

Oletteko nähneet ohjaaja Baz Luhrmannin ja näyttelijä Nicole Kidmanin uusinta elokuvaa? En tarkoita Moulin Rougea (2001), joka oli teatterissa nähtynä huikaiseva kertomus romanttisesta rakkaudesta, vaan Chanel-hajuvesiyhtiön mainosta, joka sekin on huikaiseva kertomus romanttisesta rakkaudesta.

Mainoksessa nuori mies törmää taksissa sattumalta maailmankuuluun näyttelijään, joka kaipaa pois kaikesta juhlahumusta ja filmimaaiman pinnallisuudesta. Yhteisten piilossa vietettyjen päivien jälkeen nainen patistetaan kuitenkin takaisin parrasvaloihin. Mies ei unohda naista, mutta kysymys kuuluu, unohtaako nainen miehen.

Näyttävä filmi on pienoiselokuva itsessään, eikä se tyrkytä hajuvettä ratkaisuksi mihinkään ongelmaan, kuten monissa mainoksissa on tapana.

Martin Scorsese ja Robert De Niro ovat myös tehneet yhteistyötä Casinon (1995) jälkeen. American Expressin mainoksessa (Quicktime) De Niro kulkee läpi New Yorkin esitellen kaupungista itselleen tärkeitä paikkoja. Mustavalkoisessa lyhytfilmissä on se huono puoli, että siihen ladattu tunnesisältö ei avaudu kovin hyvin muille kuin niille, jotka jo entuudestaan tuntevat hyvin New Yorkin ja De Niron.

Monet kuuluisat elokuvaohjaajat ovat aloittaneet mainoksilla – Ridley ja Tony Scott sekä David Fincher etunenässä – mutta vähemmän yleistä on, että he myöhemmin urallaan palaavat kaupallisten houkutusten pariin.

Lisää tunnettujen ohjaajien mainoksia:

IN THIS ENTRY famous directors and stars collaborate again.

lauantaina, huhtikuuta 23, 2005

Darth Vaderia kohdellaan huonosti

Tuottaja-ohjaaja-ym. George Lucasin koko nykyinen miljardiomaisuus perustuu käytännössä yhdelle viisaalle oivallukselle: kun Lucas 1970-luvun lopussa teki sopimuksen ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan (1977) levittämisestä 20th Century Fox -yhtiön kanssa, yhtenä pykälänä oli, että Star Wars -sarjan jatko-osien ja oheismarkkinoiden oikeudet säilyvät Lucasilla itsellään.

Tämän ansiosta Lucasin ei ole tarvinnut kysyä keneltäkään lupaa sen paremmin Imperiumin vastaiskun (1980), Jedin paluun (1983) tai nykyisen "esitrilogian" tekemiselle kuin Star Wars -tuotemerkin hyödyntämiselle elokuvien ulkopuolella. Sopimuksen ansiosta Lucasin omaisuutta kartuttavat elokuvien tuoton ohella myös kaikki nuket, astiastot, lelut, vaatteet ja kirjat, joihin on painettu Star Wars -logo – todennäköisesti jopa enemmän kuin itse elokuvat.

Oheistuotesopimuksia Lucas näyttää nytkin solmineen runsaasti, kun sarjan viimeinen elokuva Star Wars Episodi III: Sithin kosto aloittaa toukokuun puolivälissä elokuvateattereissa maailmanlaajuisesti. Ensimmäiset oheistuotemainokset ovat ilmestyneet jo amerikkalaisiin lehtiin ja internetiin, ja niiden perusteella painotus näyttää olevan etenkin nuorissa kuluttajissa.

Suklaaraemerkki M&M's on jo perustanut nettiin oman Star Wars -aiheisen Chocolate MPire -sivuston. Parhaasta päästä on kuitenkin kännykkäoperaattori Orangen televisiomainos (Quicktime), jossa Darth Vader yrittää syöttää elokuvaideaansa kyynisille tuottajille.

Jos olisin fani, saattaisin jopa suuttua siitä tavasta, jolla Vaderia mainoksessa kohdellaan – pitäisihän hänen sentään olla universumin mahtavin roisto.
Ehkä mainoksen käsikirjoituksen hyväksyminen osoittaa, ettei Lucas enää ota hahmojaan liian vakavasti, vaan on vihdoin oppinut myös nauramaan näiden kustannuksella.

Päivitys: Tunteitani tarkastellessani tajusin, että kyllähän minä olen Star Wars -fani. En kuitenkaan ihan niin hard core -laatua, joka suuresti suuttuisi oheisesta Orangen mainoksesta.

Päivitys 2 (25.3.): Myös perunalastuvalmistaja Pringles näyttää aloittaneen oman Star Wars -kampanjansa, jonka televisiospotti pyöri ainakin 25.3. Nelosellakin mainostauolla. Siinä verrataan Pringles-putkea valomiekkaan.

IN THIS ENTRY Star Wars merchandising has started to appear.

perjantaina, huhtikuuta 22, 2005

Tiikeri etuajassa

Amerikkalaisilla Mac-sivustoilla (katso esimerkiksi AppleInsider, MacNN, MacFixIt) on tänään ihmetelty ja oltu mielissään Applen uuden käyttöjärjestelmän Mac OS X 10.4:n eli Tigerin ennenaikaisesta saapumisesta ennakkotilaajien käsiin. Virallisesti Tigerin oli tarkoitus olla kuluttajien saatavilla vasta hyvän viikon päästä, perjantaina 29.4.

Oma arvaukseni on, että Apple lähetti viralliset kauppakappaleet tarkoituksella matkaan, koska Tigerin laittomia kopioita on viime päivinä liikkunut jo hämärillä palvelimilla ja piakkoin todennäköisesti myös vertaisverkoissa.

Toinen vaihtoehto on, että tämä on täyttä piruilua Microsoftia kohtaan. Kerrankin on saatu aikaan käyttöjärjestelmä, joka ilmestyy etuajassa, toisin kuin Microsoftin jo kauan Windows-koneille lupailema Longhorn, joka ilmestyy (ennakkolupauksiin nähden) ominaisuuksiltaan riisuttuna versiona näillä näkymin 2006, jos silloinkaan.

Lue myös: "Opiskelijoiden riemuksi (11.12.2004)", "Etsi seitsemän eroavaisuutta (4.9.2004)", "Verta tietokonekaupassa (13.5.2004)".

IN THIS ENTRY Mac OS X 10.4 Tiger ships early.

Vanhan kansan arvoituksia

Se saa suun maistumaan happamalle greipille.
Se saa kuulemaan äänet kovemmin.
Se saa päivisinkin väsymään helpommin.
Se saa virtsan tummumaan.
Mikä se on?

Oikea vastaus: Metronidazol Alpharma, antibiootti.

Ainakin voi lohduttautua ajatuksella, että kai lääke tappaa ylimääräiset bakteeritkin.

IN THIS ENTRY this medicine definitely has no sugar in it.

torstaina, huhtikuuta 21, 2005

Hauras ihmisruumis

Ihmisruumis on hauras. Sitä ei tajua, ennen kuin jotain sattuu itselle.

Olin sairaalassa muutaman päivän. Olo on nyt hyvä, mutta mahassani on viilto, joka on suljettu tikein. Kaupungilla kävellessä mietin pakostakin, kuinka vähän riittäisi siihen, että ruumiini on taas epäkunnossa: vierellä kulkevan huomaamaton tönäisy, vastaan tulevan rullaluistelijan horjahdus tai liukastuminen torilla sähköjohdon päällä.

Terveen ruumiin ottaa liian helposti itsestäänselvyytenä. Sairaalan vanhuksia seuratessa kauhistuin: tuollaiseksi en ainakaan koskaan halua. Kuntoilu lienee paras keino torjua se, että vanhana joutuu ottamaan tukea rollaattorista. Silti joudun nyt muutaman päivän ajan köpöttelemään kuten he, lyhyin askelin.

IN THIS ENTRY the human body is fragile.

maanantaina, huhtikuuta 04, 2005

Etusivu uusiks (valmiilla ideoilla)

Vaikka tämä kuulostaa naiivilta, sanon sen silti: internetin sisältämä määrä tietoa ja osaamista on niin valtava, ettei sitä voi lakata hämmästelemästä.

Käyttäjän näkökulmasta tämän tietomassan ongelmana on lähinnä se, ettei tarvittavaa tietoa välttämättä edes tajua etsiä. Jos tajuaisi, sen ääreen pääsisi muutamalla hakukoneen klikkauksella.

Heti sen jälkeen, kun olin saanut hiottua tämän blogin uuden ulkoasun julkaisukuntoon, törmäsin Blogger Templates -sivuun ja tajusin, etteivät ulottuvillani olevat blogin taittoratkaisut rajoitu mitenkään niihin 33 valmiiseen taittopohjaan, joita Blogger itse palvelussaan tarjoaa. Koska Bloggerissa sijaitsevan blogin ulkoasua voi säätää oman mielen mukaan periaatteessa rajattomasti (jos tuntee CSS-kieltä), kuka tahansa voi suunnitella oman blogipohjan ja asettaa sen (käytännössä sivun koodin) tarjolle nettiin myös muiden käyttöön.

Ja näitä valmiita pohjia internet onkin sitten pullollaan. Sieltä vain valitsemaan sopiva ja muokkaamaan sitä mieleisekseen. Muista kuitenkin lukea kunkin valmiin taittopohjan käyttösäännöt, jos sellaiset on sivulle painettu: jotkut suunnittelijoista ovat asettaneet ehtoja sille, missä pohjia saa käyttää ja kuinka paljon niitä voi muokata edelleen.

Muutamia Blogger-taittoideoita:

Cameron Diaz – näyttelijän faneille (Templates.blogger.com.br)
Gray River – yksinkertainen taitto, takana kaunis näkymä (Noipo.org)
Green – yksinkertainen tekstipohja (Shellen.com)
Ice Bubble – kuulaan sininen ja rauhallinen (Blogger Templates)
Morpho Didius – nätti perhoskoristus (Point of Focus)
My Google Blog – täysiverinen Googlen hakukone osaksi blogia (Blogger Templates)
Spider-Man 2 – kolme Hämähäkkimies-aihetta (Sony Pictures)

Sekä

Eris' Template Generator (ulkoasun personointikone)
CSS layout techniques (Glish.com)

Mahdollisuudet ovat rajattomat.

IN THIS ENTRY there's no limit to blog's design.

sunnuntaina, huhtikuuta 03, 2005

Kolmen kuukauden kirja

Kadehdin ihmisiä, jotka pystyvät lukemaan romaanin kannesta kanteen muutaman päivän aikana. Alle viikkokin olisi hyvä saavutus. Yli kuukausi sen sijaan kuulostaa naurettavalta. Kolme kuukautta jo kohtuuttomalta.

Aloitin joulupukilta saamani Da Vinci -koodin lukemisen joulunpyhinä, mutta päätin urakan vasta maaliskuun toiseksi viimeisellä viikolla. Kirja itsessään oli aivan tarpeeksi mukaansatempaava, mutta lukeminen jäi kovin katkonaiseksi. Parikymmentä sivua ja usean päivän tauko. Kymmenen sivua ja taas tauko.

Eniten kyse on siitä, että aikaa kaunokirjojen lukemiseen vain ei ole liiemmälti. Päivisin ollaan töissä, iltaisin kotiaskareissa tai internetissä. Parhaat lukuhetket olisivat silloin, kun poika on nukahtanut, mutta itse olen silloin yleensä aivan yhtä lailla väsynyt.

Lisää aiheesta: "Paluuliikenne (27.12.2004)".

IN THIS ENTRY books take too much time to read.

Kohti yksinkertaisempaa

Auringossa-blogi muutti ulkoasuaan. Nyt sivun taittopohjana on Bloggerin valmisvalikoiman Jellyfish-asu, jonka värejä säädin hieman enemmän mieleisekseni.

Olisi kiva osata CSS-kieltä, niin blogin ulkoasun voisi rakentaa alusta alkaen itse. Toistaiseksi täytyy kuitenkin tyytyä muiden hyväksi havaitsemiin taittoratkaisuihin.

Nostalgikot voivat haikailla entisen ulkoasun perään klikkaamalla tätä.

IN THIS ENTRY this blog has changed it's looks.

lauantaina, huhtikuuta 02, 2005

Bussiliput tehokäyttöön

Kun Turun kaupunkiliikenteen busseissa maksaa perinteisesti rahalla, saa kuskilta matkalipun, jolla voi vaihtaa mihin tahansa toiseen Turun kaupunkibussiin kahden tunnin aikana. Järjestelmä on hyvä ja mahdollistaa muun muassa sen, että kauppareissulta pääsee yleensä takaisin kotiin vielä samalla lipulla.

Usein lippuun jää kuitenkin sen verran vaihtoaikaa, että oikein harmittaa, kun sille ei enää ole käyttöä. Miksi ei siis perustettaisi käytettyjen bussilippujen vaihtopistettä, jonne voisi tuoda bussimatkan jälkeen ne liput, joita ei enää itse tarvitse, mutta joissa on vielä jäljellä esimerkiksi puoli tuntia tai tunnin verran vaihtoaikaa?

Ne, jotka tietävät menevänsä linja-autolla vain lyhyen matkan, voisivat noutaa vaihtopisteestä käytetyn bussilipun, jolla voisi kuitenkin matkustaa vielä esimerkiksi puolen tunnin ajan.

Käytännössä vaihtopiste voisi olla vaikkapa pieni koju torilla, jonka laidoilta melkein kaikki Turun kaupunkibussit lähtevät. Yksinkertaisimmillaan vaihtopiste voisi olla vaikka pelkkä yleisesti tiedossa oleva ilmoitustaulu.

En ole tosin aivan varma, miten idean saisi toimimaan käytännössä. Luultavasti kaupungissa on jonkin verran niitä ihmisiä, jotka ryhtyisivät käyttämään bussilippujen vaihtopistettä ihan oma-aloitteisestikin, aivan samalla tavalla kuin täällä on kokeiltu vaihtopiiriäkin ynnä muita yhteisöllisyyteen pohjautuvia ideoita. Paljon suurempi haaste olisi kuitenkin saada myös valtaväestö tuomaan käytetyt bussilippunsa vaihtopisteeseen – lipun tuomiseen vaaditaan kuitenkin pieni vaiva, ja käytetty lippu on paljon helpompaa rutistaa taskun pohjalle tai heittää roskakoriin kuin kiikuttaa mihinkään kojuun tai ilmoitustaululle.

Toisaalta myös käytettyjen lippujen noutaminen vaihtopisteestä pitäisi saada toimimaan jouhevasti, jotta ihmisten kallisarvoista aikaa ei tuhlaantuisi ylimääräiseen sähläykseen.

Käytettyjen lippujensa luovuttajia kannattaisi ehkä kannustaa antamalla heille jokin palkinto, mutta kokonaan toinen asia on, mikä se voisi olla. Rahaa järjestelmään ei kannata sotkea, joten periaatteessa vaihtopisteen sponsoriksi pitäisi ehkä saada jokin yleishyödyllinen taho tai mainostaja.

Ehkä käytettyjen lippujen tuojat voisivat saada vaikkapa alennuskupongin Hesburgerille.

IN THIS ENTRY I imagine a way to enhance the usage of bus tickets.