lauantaina, helmikuuta 04, 2006

Tiananmenin kahdet kasvot

Lainaan Schizoblogin Kiina-merkintään kommentoinutta Bitteniä, koska minua hätkähdytti hänen esittämänsä ajatuksen konkreettisuus.

Tuosta tulikin mieleeni tämä:
http://charmy.tky.hut.fi/google_china.jpg
Ja sitten Suomen hakuun sama sana...
http://images.google.fi/images?q=tiananmen&hl=fi&btnG=Etsi+kuvia


Verratkaapa tuloksia.

Googlen ratkaisua sensuroida kiinalaista hakusivustoaan on puitu netissä päivät läpensä, mutta on havainnollista nähdä, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Voittoa tavoittelevalla yrityksellä ei tietenkään ole mitään velvoitetta välittää koko totuutta. Googlen tapauksessa on kuitenkin kiinnostava yksityiskohta, että amerikkalainen kapitalismia edustava yritys on lähtenyt pönkittämään sosialistisen kiinalaishallituksen asemaa ja pyrkimyksiä tiedonkulun rajoittamiseen. Eikä se ole tietenkään ainoa tapaus, aiemminhan Kiinan talutusnuoraan ovat antautuneet muun muassa Yahoo sekä Microsoft.

Kiinan on arvioitu olevan myös hitaalla matkalla kohti markkinataloutta, mutta toistaiseksi se aikoo pitää kiinni tiukasti kansalaistensa tiedontasosta pystyäkseen kontrolloimaan heitä mahdollisimman pitkään. Ehkä Matrix-elokuvien tarina kansalaisia harhauttavista tietokoneista olikin allegoria kiinalaisista.

Auringossa aiemmin: Surffailua veitsen terällä (4.1.2006), Kävijämagneettina Aki Sirkesalo (8.1.2006), Maailma haltuun (9.10.2005), Tylyä mutta niin kaunista (6.5.2005), Yläilmoissa (25.4.2005).

IN THIS ENTRY the Tiananmen Square shows it's two faces with Google.

2 kommenttia:

Bitten kirjoitti...

Wikipediakin puhuu tiananmenistä maamerkkinä, taivaallisen rauhan aukiona:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tiananmen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiananmen

Hassua.

auringossa kirjoitti...

Aivan. Kuten nuo viittaamasi Wikipedia-merkinnätkin kertovat, Tiananmenin aukiolla on monitulkintainen symbolinen merkitys toisaalta juuri taivaallisen rauhan aukiona, toisaalta porttina, jonka tehtävänä on turvata Keisarin turvallisuus.

Se, että aukiolla sijaitsee pääportti keisarilliseen palatsiin, varmasti vain lisää niitä symbolisia tehoja, joita vuoden 1989 opiskelijamielenosoittajat saivat taakseen sekä Kiinassa että ulkomailla. Opiskelijoiden tavoitteinahan olivat poliittiset uudistukset, sanan- ja lehdistönvapaus sekä demokratian lisääminen.

16 vuoden jälkeen on surullista huomata, etteivät olot ole hirvittävän paljon Kiinassa noista päivistä muuttuneet. Tämä tekee osaltaan myös ymmärrettäväksi, miksi Kiinan nykyhallitus ei halua päästää kansalaisiaan näkemään kuvia vuoden 1989 mielenosoituksesta.

Kuvat saattaisivat muistuttaa kitkerästi esimerkiksi nykyopiskelijoille, että edellisen opiskelijasukupolven tavoitteet eivät toteutuneet ja että mielenosoitukselle ja vallankumoukselle olisi maassa siltä kannalta yhä tarvetta.